Pasi-possun seikkailu

Eräänä päivänä Pasi-possun paras kaveri Majuri Röh tuli kylään. He leikkivät piilosta. Pasin vuoro oli olla etsijänä. Hän laski kahteenkymmeneen ja lähti etsimään kaveriansa, mutta Pasi ei löytänyt Majuri Röhiä mistään. Hän oli salaperäisesti kadonnut. Pasi etsi kaikkialta. Hän etsi keittiöstä, mutta löysi sieltä vain porkkanoita. Pasi popsi porkkanan ja jatkoi etsimistä. Seuraavaksi hän etsi omasta huoneestaan, mutta sielläkään ei ollut ketään, vain pölypallerot leijailivat Pasin koulupöydällä. Pasi aivasti ja harkitsi vakavasti siivoavansa huoneensa jonain päivänä.
Seuraavaksi hän meni olohuoneeseen. Sieltäkään hän ei löytänyt ketään, vain TV pauhasi yksinään päällä. Siitä Pasi päätteli, että joku oli selvästikin ollut olohuoneessa. Oliko se ollut Majuri Röh vai joku muu?
Pasi huomasi lattialla likaisia sorkan jälkiä. Pasi seurasi jälkiä, jotka johdattivat hänet ulos. Jäljet loppuivat pihalla olevaan isoon, mutta matalaan vesilammikkoon. Pasi huomasi, että pihan pensas rahisi ja liikkui hänen takanaan. Nytkö Pasi vihdoin löytäisi Majuri Röhin? Pasi hiippaili pensaan luokse. Pensaasta hyppäsikin pieni ja pelokas oravanpoikanen. Kauhistus, miten Pasi säikähtikään. Pasi alkoi jo huolestua, kun kaveria ei löytynyt mistään. Oliko joku kaapannut Majuri Röhin? Oliko Majuri Röhille tapahtunut jotain kauheaa? Oliko Majuri Röh muuttunut näkymättömäksi?
Pasia alkoi hermostuttaa ja vähän jo pelottaakin. Alkoi tulla jo pimeäkin. Pihalla olevasta vajasta kuului yhtäkkiä ihmeellistä ääntä. Pasi avasi narisevan vajan oven ja löysi sieltä kaverinsa Majuri Röhin tyytyväisen oloisena. Hän oli löytänyt Pasin porkkanavaraston ja herkutteli onnellisena vajan lattialla. Sen nähdessään Pasi nauroi katketakseen.
Majuri Röh katsoi ihmeissään Pasia. Pasi naurun lopetettuaan kertoi, mitä hän oli ajatellut Majuri Röhille tapahtuneen. Se oli sitä Pasin mielikuvitusmaailmaa, joka vie helposti mukaansa. Loppuillan kaverukset päättivät ottaa rauhallisesti TV:ta katsellen ja porkkanoita maistellen.

Kirjoittanut: Matias

Kirjat ovat aarteita!

 Minulle kirjat ovat aarteita. Siksi olin äärettömän onnellinen, kun Rauman freinetkoulun tämän vuoden teemaksi valikoitui kirjallisuus. Aloin pikkuhiljaa loppukesän aikana ostaa kirpputoreilta kirjoja. Jatkoin aarteidenmetsästystä marraskuuhun asti. Kriteerini olivat, että kirjat sopisivat koulumme oppilaille ja että yhden kirjan hinta ei saisi olla enempää kuin kolme euroa.

 Löysin tietokirjoja.

 Löysin nostalgisia kirjoja.

 Löysin klassikkokirjoja.

 Löysin kirjoja kirjasarjoja ahmiville.

 Löysin hauskoja kirjoja.

 Löysin hevoskirjoja.

Löysin nykykirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Nämä ostamani 51 kirjaa ovat joululahjani Rauman freinetkoulun lapsille. Toivottavasti niistä on tammikuusta lähtien paljon iloa. Minulle oli ilo etsiä ja löytää ne!
Terveisin Kati

The Amazing Elf

Taika from the 5th grade has written a story:

The Amazing Elf

It was a cold December morning. Father Christmas was coming to wake me up. He said that the toy factory wasn't working. I ran the fastest I could to the factory- Every single elf was panicing. I went straight to the factory's motor. -HA! I screamed. I know what's wrong!

There was an elf who was sleeping on the off-button. I moved the sleepy elf and turned the factory back on. Everything was working again. Now every elf was making toys again. -Thank you, said Father Christmas. -HO, HO, HO! I was so scared said Father Christmas a bit laughing.

I was going back to bed, but then I wanted to make some toys. -I haven't made toys for a long time, I said.

-Hey, come and make some teddy bears with me! said my old friend Mike. I went with Mike to make some teddy bears. Now it was time for lunch. After lunch I went to my room for a little ginger bread cookie. after the snack I went back to the factory to make some more toys. Few days later was christmas eve and Father Christmas said that now poor kids in Africa will have some teddy bears for christmas.

Why do you tell ME that? I asked. 

-You made them, silly. Said Father Christmas. -Ok, now I understand. Next day was christmas and we had a lovely day.

Merry christmas everyone!

Written by Taika, 5th grade

 The pics are from the 4th grade.

Jaakko ja kadonneet villasukat

Olipa kerran Jaakko. Jaakko oli todella vilkas poika. Kerran kun hän lähti kouluun hänen parhaat villasukkansa olivat kadoneet. Sitten hän huusi: "Äitii!" Hänen äitinsä tuli katsomaan mikä Jaakolla oli hätänä. Kun hänen äitinsä oli paikalla Jaakko sanoi: Tiedätkö missä minun villasukat ovat?" Hänen äitinsä kehotti etsimään pyykkikoneesta. Jaakko meni katsomaan pyykkikoneesta onko ne siellä,  mutta ne eivät olleet siellä.
Hän sanoi äidilleen etteivät sukat olleet siellä. Hän katsoi pyykkikorista, mutta ne eivät olleet sielläkään.
Jaakon Äiti sanoi Jaakolle, että hänen pitää mennä kouluun tai opettaja antaa huutia. Jaakko meni kouluun
ja siellä oli rotta eikä kukaan ollut tiennyt mistä se oli tullut. He menivät välitunnille ja sen jälkeen
Jaakko meni kotiin. Hän huomasi että sukat olivat äidin jalassa. Jaakko oli vihainen, koska ne olivat todella rakkaat sukat, mutta myös todella iloinen. Jaakko meni tekemään läksyjä ja kun Jaakko oli tehnyt läksyt niin hän sai mennä syömään ruokaa ja sen jälkeen hän meni kaverille. Kun hän tuli kaverilta
hän huomasi että hänen housunsa olivat kadonneet ja se onkin ihan toinen juttu.

Kirjoittajat: Elmeri ja Eemil